Valmistuin taiteen tohtoriksi Taideteollisesta korkeakoulusta, joka nykyään kuuluu Aalto-yliopistoon. Väitöskirjani on englanninkielinen, ja siinä käydään läpi Sormina-soittimen rakentamisprosessi ja pohditaan yleisesti soitinten merkitysta musiikin kehityksessä. Väitöstyön ohjaajana toimi kuvataiteilija Jyrki Siukonen ja vastaväittäjänä Todd Winkler Brown-yliopistosta.
Sormina-soitin
Sormina on langaton elektroninen soitin. Se tuottaa musiikkia äänisynteesin avulla. Sormina koostuu kädessä pidettävästä käyttöliittymästä, joka yhdistyy langattomasti tietokoneessa toimivaan ääniohjelmistoon. Sorminan rakenne mahdollistaa kahdeksan parametrin säätämisen samanaikaisesti, minkä johdosta syntyvää ääntä pystytään hallitsemaan täsmällisesti ja hienovireisesti.
Puiset koskettimet oli valmistettu koivusta
RAKENNE Soitinta käytetään pyörittämällä koskettimia. Vuorovaikutteisuus on ohjelmoitu MAX/MSP:llä, äänen tuottaminen tapahtuu Reaktor 5 -ohjelmointia käyttäen. Äänen lisäksi Sormina tuottaa live-videota kamerasyötteen ja videokuvankäsittelyn avulla. Video tuotetaan Jitter-ohjelmistolla.
Sorminan soittoasento videolla
APURAHOITUS
Tutkimuksen rahoittajana toimi Wihurin rahasto sekä Keksintösäätiö.
ESIINTYMISET
Olen esiintynyt Sorminan kanssa lukemattomissa tilaisuuksissa, sekä seminaari- että taideyleisölle. Vuonna 2008 esiinnyin NIME-konferenssissa Genovassa, New Interfaces for Musical Expression
Yleisön jäsenen kuvaama Youtube-video Genovasta vuodelta 2008 on edelleen saatavilla verkossa.
Soitinrakennusprojektin tavoitteet
Soitinta suunnitellessani olin kiinnostunut siitä, että sinfoniaorkesterien soitinvalikoimaan ei kuulu lainkaan sähköisiä soittimia. Arvelin tämän tilanteen johtuvan siitä, että mikä sähkösoitin ei vastaa ominaisuuksiltaan vielä akustisia soittimia, joilla on satojen vuosien kehitystyö takanaan. Halusin siis rakentaa yhtä monipuolisen, vakaan ja uskottavan soittimen kuin vaikkapa perinteiset jousisoittimet.
